Kanelimauste oli meillä otsikoissa jokunen aika sitten. Uutisoitiin, että kanelin käyttö oli kielletty Espoon päiväkodeissa sen sisältämän myrkyn takia. Tuosta uutisesta lähtien olen joka kerta kanelipurkkiin tarttuessani miettinyt, että mikäköhän tässä nyt olikaan niin vaarallista. Taisi uutinen jäädä taas puolitiehen; en minä ainakaan muista toimittajan kertoneen, että tarjolla olisi myrkytöntäkin kanelia.
Löysin nyt sattumalta Kaisa Jaakkolan Hormonidieetti-kirjasta maininnan eri kanelilaaduista ja kaivelin lisätietoa netistä. Suomessa myytävä kaneli on useimmiten kassiakanelia (burmankaneli, kiinankaneli), joka sisältää maksalle vaarallista kumariinia. Kumariini ilmeisesti vahvistaa kanelin aromia, ja mausteen tuottaminen on tietysti halpaa. Mutta tarjolla on kuin onkin myrkytön vaihtoehto: ceyloninkaneli. Ceyloninkaneli on aromiltaan miedompi ja tietysti hinnaltaan kalliimpi, ja sitä ei taida saada tavallisista marketeista. Löysin Ruohonjuuresta Sonnentorin jauhettua luomulaatuista ceyloninkanelia, 40 g hintaan 3,10 euroa.
Viimeaikainen himoherkkuni on ollut kylmäpuristetussa kookosöljyssä kypsennetyt omenalohkot, runsaasti (!) kanelilla maustettuna, Mövenpickin vaniljajäätelön kera. Onneksi nyt tajusin vaihtaa kanelimerkkiä.
PS Maustemaailman suhdetta kassiakaneliin kuvastaa sen englanninkielinen nimi bastard cinnamon (äpäräkaneli).
PPS Kaneli ilmeisesti tasoittaa verensokeria. Kaneliteeohje löytyy kirjoista:
Hormonidieetti, Kaisa Jaakkola
The 150 Healthiest Foods on Earth, Jonny Bowden